Maailmankuulu ruistislaamo syntyi rakkaudesta ruisviskiin
Pohjanmaan lakeuksilla Isossakyrössä, keskellä Napuen kylää seisoo tukevasti kaunis vanha osuusmeijeri. Sen jykevien kiviseinien sisäpuolella toimii tiettävästi maailman ainut, pelkästään rukiita käyttävä tislaamo Kyrö Distillery.
Tämän ruistislaamon kiehtova tarina alkoi kaverusten saunaillasta seitsemän vuotta sitten. Yhtiön nykyinen toimitusjohtaja Miika Lipiäinen oli intohimoisena viskin ystävänä tuonut saunailtaan ruisviskiä, jota kaverukset maistelivat ja tykästyivät siihen oitis. Siitä se ajatus sitten lähti ja tuntui hyvältä vielä seuraavanakin aamuna.
- Ruis on niin suomalainen juttu ja kun suomalaiset tekee vaikka mitä rukiista, niin miksei sitten viskiä? Näin kiteyttää kavereiden silloiset ajatukset Kyro Distilleryn tuotantojohtaja Jani Kujala.
Idean toteutuksessa oli silloin yksi isohko pulma: yksikään kaveruksista ei tiennyt miten viskiä valmistetaan. Porukassa oli maatalon poika Miko Heinilä, joka tiesi suurin piirtein, paljonko ruistonni maksaa ja hänen kaveripiiriinsä kuului biologi Kalle Valkonen, jolla oli tietoa tislauksesta ja harrastustaustaa oluen valmistuksesta.
Loppu on historiaa
Näillä eväillä, rakkaudesta ruisviskiin ja intoa palaen perustettiin 2012 Rye Rye Oy. Oppia viskin valmistukseen lähdettiin hakemaan maailmalta ja vuoden kuluttua yhtiö sai jo ensimmäiset koetislausluvat.
- Ensisijaisesti lähdettiin tislaamaan viskiä, jossa kypsytys puutynnyrissä kestää vähintään kolme vuotta. Pitkä tuotantoaika pakotti miettimään, mistä saadaan sinä aikana tuloja. Tämän pohdinnan tuloksena syntyi ajatus ginin tekemisestä, kertoo Kujala.
Tässä kohtaa voidaan vaan todeta, että loppu on historiaa. Niin syntyi Napue Gin (nykyinen Kyrö Gin), joka valittiin 2015 maailman parhaaksi giniksi Gin and Tonic -drinkkiin. Ginin asiantuntijat ja ystävät maailmalla haltioituivat Napuen makumaailmasta, johon oli onnistuttu vangitsemaan Suomen kesän vivahteikkaat aromit.
Vuotta aiemmin eli 2014, kun ginin myyntiä käynnistettiin, sitä myytiin 5000 pulloa ja nekin lähes kaikki suoraan toimitusjohtajan takakontista.
- Meidän toimitusjohtajamme oli silloin sananmukaisesti toimitusjohtaja, joka toimitti viinaa ravintoloille, nauraa Kujala.
Vuonna 2015 giniä oli tarkoitus tuottaa 23 000 pulloa, mutta International Wine and Spirits Competition -kilpailun voitto mullisti kaiken. Toimitusjohtaja sai tiedon voitosta ja soitti heti Kallelle, joka oli silloin toinen tislaamon 2 työntekijästä.
- En kyllä yhtään tiedä mitä tämä voitto tarkoittaa, mutta nyt kaikki astiat täyteen sitä giniä, oli Lipiäisen viesti tislaamon Kallelle. Tuotanto räjähti, porukkaa rekryttiin äkkiä lisää ja sinä vuonna tuotettiin piirua vaille 100 000 pulloa giniä. Myös media uutisoi voiton näyttävästi ja meiltä vietiin pullot käsistä.
Kyro Distilleryn myynti kolminkertaistui vuonna 2016 n. 320 000 pulloon. Kun voitto tuli, niin viskin tuotanto jäi Kujalan mukaan hieman jalkoihin ja se näkyy vieläkin tuotannossa ja myynnissä.
- Kun 2016 saatiin omat tislaussalit ginille ja viskille, niin päästiin tislaamaan myös viskiä täyttä höyryä. Vuosina 2017-2019 on julkistettu viskiä pieniä eriä, kooltaan muutamia satoja pulloja. Elokuussa 2020 julkaistava erä on jo reilusti suurempi ja siitä eteenpäin viskiä pitäisi riittää jatkuvaan myyntiin. Vuoden 2020 alussa valmistui uusi viskitislaamo, jolla viskituotannon kapasiteettia kasvatettiin reilusti, noin 350 000 litraan vuodessa puhtaana alkoholina mitattuna.
Kestävä kehitys yrityksen juurissa
Kestävä kehitys on kuulunut vahvasti Kyrö Distilleryn arvoihin alusta lähtien. Tuotannon ydin eli ruis tulee pohjanmaalaisilta lähituottajilta ja osa tuoreyrteistä kerätään omin voimin tislaamon lähimaastosta. Tuotteiden hiilijalanjälkeä seurataan yhä tarkemmin, uudessa tislaamossa siirrytään polttoöljystä biokaasuun. Lisäksi jäähdytyksessä aletaan hyödyntämään tislaamon vieressä virtaavan Kyrönjoen vettä.
- Hyödynnämme hyvin tuotannon sivuvirrat, tästä esimerkkinä rankki (viskin tislauksen sivutuote), jota käytetään karjatilojen rehussa. Varsinaista jätettä ei synny prosessissa lainkaan.
Ekologisuutta mietitään erityisesti myös pakkausmateriaaleissa. Muovin välttäminen ja minimointi on yksi tärkeimmistä asioista, toinen on pakkauskokojen optimointi.
- Meille on tärkeää, että pakkaus veisi mahdollisimman vähän tilaa. Ensinnäkin siksi, ettemme halua kuljettaa ilmaa ympäri maailmaa ja toiseksi siksi, että toimimme täällä meijerin vanhoissa ahtaissa tiloissa.
Kyrö Distillery on valinnut pakkausalan kumppanikseen DS Smithin, jonka kanssa on kehitetty yhdessä mahdollisimman ekologisia kuljetuspakkauksia. Tuotteista Napue eli Kyrö Gin-, Kyrö Dairy Cream ja Kyrö Dark Gin -pullot kulkevat jo maailmalle DS Smithin laatikoissa.
- Yhteistyön myötä olemme vaihtaneet B-aaltoiset pakkaukset DS Smithin kehittämiin R-aaltoisiin laatikoihin, jotka menevät pienempään tilaan, mutta ovat jäykkyydeltään yhtä hyviä. Meille räätälöity ristikkolaatikko on ollut teknisesti hieman haastava, mutta lopputulos on erittäin hyvin toimiva ja laadukas.
Kyrö Distillery aikoo jysäyttää viskin tuotantomäärän kolminkertaiseksi uuden, juuri käynnistyneen viskitislaamon myötä. Lähes miljoonan viskipullon kuljettamista maailmalle mahdollisimman tehokkaasti ja pienellä hiilijalanjäljellä pohditaan parhaillaan.
- Viskille tehdään oma hieno kuljetuspakkaus ja R-aaltoinen ginilaatikko toimii siinä hyvänä mallina.
Kyrö Distillery
Missio: Keräämme ihmiset yhteen unelmoimaan ja uskaltamaan rukiisten
tuotteiden ympärille.
- Perustettu 2012
- Päätuotteet ruisviski, ruisgin ja kermalikööri
- Liikevaihto 2018 4,3 miljoonaa €
- Tuotantomäärät 2018: giniä 450 000 ja viskiä 130 000 litraa puhtaana alkoholina
- Vientiin menee yli 50% tuotannosta
- Tuotteita myydään lähes 30 maassa
- Työntekijöitä n. 35
- Useita kansainvälisiä palkintoja voittanut ruistislaamo
- Tuotanto toimii Isossakyrössä ja myynti Helsingissä
Kuvat DS Smith ja Kyrö Distillery Company /Veera Kallio, Kimmo Makkonen